lauantai 27. tammikuuta 2018

Isoisät sisällissodassa

Sata vuotta sitten nämä ilmeisesti Kymintehtaan työväenyhdistyksen toverukset eivät tienneet, mitä heillä oli edessään, kun he kuvauttivat itsensä valokuvaamossa. Toinen oikealta on äidinisäni Otto Piirikkilä. Kirvesmies, perheenisä Piirikkilä oli liittynyt järjestyskaartiin ja punakaartiin saadakseen ansioita. Hänen osuutensa tapahtumiin selviää valtiorikosoikeuden pöytäkirjoista:

Oli ensin Kymin tehtailla ja lähtivät Huhtikuun alussa Kouvolaan, jossa olivat jonkun aikaa vahtipalveluksessa; ja jatkoivat sitten Mäntyharjun asemalle. Oltuansa täällä parisen päivää lähtivät Mouhun pysäkille, jolloin Piirikkilä erosi päällykkyydestä ja rupesi sotilaaksi. Mouhun pysäkiltä lähtivät Voikosken kautta Nurmaan kylään, mistä noin 10 p:nä Maalisk. Lähti kotiin sairauden takia. Ensin oli Piirikkilä sanitäärissa Kymin tehtailla ja sitten miliisinä. Ei ole vanginnut ketään Kymin tehtailla. 15/9 lähti Jaalan pitäjän Hartolan kylään, jossa valittiin reservikomppanianpäälliköksi, ollen mainittu komp. perustettu miehistä, jotka oli Kymin tehtailta. Jaalan esikunnan määräyksestä on takavarikoinut Hartolan kylästä eräästä myllystä jauhoa sekä perunoita ja lihaa taloista. 26/4 lähtivät Jaalan kirkon kautta Kymin tehtaille, jonne tuli 28/4 ja vangittiin 3/5. Kiväärin oli jättänyt postitaloon josta valkokaarti lienee sen korjannut. 





Vaikka Oton päälle on piirretty risti, hän ei kuollut sisällissodassa, vaikka sai rangaistuksena 12 vuotta kuritushuonetta. Hän palasi yleisen armahduksen koittaessa Riihimäen vankilasta kotiinsa ja eli vielä 15 vuotta tavallista arkea kirvesmiehenä ja pian kolmen tytön isänä Kymintehtaan Koppelinnotkossa ja Mäyrämäellä. Oton tuomiosta ja elämästä voit lukea lisää täältä:
http://minkuusas.blogspot.fi/2015/07/isoisaa-etsimassa-iii-otto-ja.html



Isänisäni Lauri Nieminen pelastui täpärästi kuolemalta Mäntyharjulla kesällä 1918. Häntä oltiin viemässä teloitettavien jonossa ampumispaikalle, kun naapurin isäntä osui paikalle. Tämä komensi tuttua nuorukaista: "Tules Lasse sieltä jonosta pois, ethän sinä ole mitään tehnyt." Lauri pääsi kotiinsa, opetteli suutarin ammatin ja tuli vuonna 1923 Kuusankoskelle. Täällä hän piti suutarinverstasta ja koulutti veljistäänkin suutareita Kuusaalle, Kouvolaan ja Myllykoskelle. Lasse-vaari toimi myös Kuusankoskella vuonna 1945 perustetun SKDL:n paikallisosaston alkuvaiheen puheenjohtajana ja kunnallispoliitikkona.



Tänä vuonna kannattaa ottaa selvää, millaista elämä vasta itsenäistyneessä Suomessa oli sata vuotta sitten. Ylen Areenassa on puhutteleva juttusarja, jossa kansalaissodan aikana eläneet kertovat silloisista oloista tavallisten ihmisten, naisten ja lasten, siviilien ja sotineiden näkökulmasta. Vetää hiljaiseksi:
https://areena.yle.fi/1-4326627

  Maaliskuussa Kyyti-kirjastojen lukuhaaste tarjoaa kirjoja, joissa on kirjeitä. https://kyyti.finna.fi/themes/custom/files/lukuhaasteen_min...