Näkökulma kuusankoskelaisuuteen

Kuusankoski on paikka – ja jotain ihan muuta. Se on maisemia ja ihmiskätten töitä. Se on murretta ja
tapa olla kotoisin jostakin. Kuusaalaisuus on ajattelumalli, asenne ja näkökulma – kaikkeen.
Kuusankoskia on yhtä monta kuin kuusankoskelaisiakin. Näillä sivuilla rakentuu yhden kuusaalaisen
totuus kotipaikkakunnastaan. Se on yhtä totta kuin sen toisen, joka muistaa, näkee ja kokee asiat ihan
toisin. Juttuja paikoista, tapahtumista, muistoista, ilmiöistä, nimistä, kielestä ja ennen kaikkea
ihmisistä. Tervetuloa katselemaan. Näillä sivuilla en tarjoa tilaisuutta keskusteluun, mutta hauska
kuulla, että vaihdatte aiheista kommentteja omissa yhteisöissänne. Jatkakaa ihmeessä.
Katselukerroista päätellen kuusaalaisuus kiinnostaa, eikä ihme: niin hieno paikka tämä on, ja niin
kiehtovia persoonia täällä asuu ja toimii.

Eijaleena Martikainen, paljasjalkain kuusaalain

torstai 1. toukokuuta 2014

Teeret soitimella - Raine Martikaisen linturetken otoksia

Huhtikuun loppua, kello on viisi aamulla suolla jossain päin Kymenlaaksoa. Yksittäiset teeret soivat jo suon laitamilla. Kuuden aikaan suon perinteinen soidinpaikka alkaa täyttyä. Teerikanat seurailevat laitamilla välinpitämättömän näköisinä, mutta pinnan alla niilläkin varmasti roihuaa. Edestakaisin ryntäävistä, hypähtelevistä koiraista voi nyt valita mieleisensä. Koiraat naksuvat, pulisevat, hyökkäävät ilmassa toisiaan kohti kynnet ojossa. Heikompi antaa lopulta periksi, kääntyy ja väistyy paikalta. Sekin on jo päässyt pitemmälle kuin kehän ulkopuolella norkoilevat nuoret urokset. Näillä ei vielä massa riitä edes kokeilemaan onnea taistelussa suvunjatkamisen oikeudesta.









Katso soidinta myös videolta:

areena.yle.fi/tv/2253052


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti