Näkökulma kuusankoskelaisuuteen

Kuusankoski on paikka – ja jotain ihan muuta. Se on maisemia ja ihmiskätten töitä. Se on murretta ja
tapa olla kotoisin jostakin. Kuusaalaisuus on ajattelumalli, asenne ja näkökulma – kaikkeen.
Kuusankoskia on yhtä monta kuin kuusankoskelaisiakin. Näillä sivuilla rakentuu yhden kuusaalaisen
totuus kotipaikkakunnastaan. Se on yhtä totta kuin sen toisen, joka muistaa, näkee ja kokee asiat ihan
toisin. Juttuja paikoista, tapahtumista, muistoista, ilmiöistä, nimistä, kielestä ja ennen kaikkea
ihmisistä. Tervetuloa katselemaan. Näillä sivuilla en tarjoa tilaisuutta keskusteluun, mutta hauska
kuulla, että vaihdatte aiheista kommentteja omissa yhteisöissänne. Jatkakaa ihmeessä.
Katselukerroista päätellen kuusaalaisuus kiinnostaa, eikä ihme: niin hieno paikka tämä on, ja niin
kiehtovia persoonia täällä asuu ja toimii.

Eijaleena Martikainen, paljasjalkain kuusaalain

maanantai 22. syyskuuta 2014

Hannele Pylvänen tuo pariisilaismuodin keskelle Kuusasta

Varoitus: tämä juttu sisältää tuotesijoittelua. Sen lisäksi tämä juttu sisältää mainontaa. Hannele Pylväsestä ja hänen Muotihuoneestaan kun ei oikein voi kertoa hehkuttamatta kauniita vaatteita ja hyvää palvelua. Nyt Hannele on juuri palannut Pariisista mutta palauttaa taivastelijan maanpinnalle kertomalla yksinyrittäjän arjesta. Ja huomauttamalla, ettei aina tarvitse mennä pintamuodin mukaan vaan sen, mistä itse pitää.

Blingbling käy nyt päähänkin.
- Kiva reissu tämäkin Pariisin-matka oli - hauska haistella uusia tuulia ja kierrellä tukuissa. Mutta rankkaahan se on. Kuulostaa tietysti hienolta, että pistäytyy Pariisissa muotiostoksilla, mutta kyllä se työstä käy. Silmä tarkkana liikun, ja kun kaikkea ei voi ostaa, on mietittävä tarkasti mitä hankkii, koska ne eivät tule itselle. Mutta onhan suuren maailman meininkiä kiva seurata, Hannele Pylvänen kuvailee.

Pariisin tukkuliikkeiden runsauden keskellä yrittäjällä on oltava selkeä näky siitä, mitä kannattaa viedä mukana Suomeen. Hannelelle on muodostunut 17 vaateyrittäjävuotensa mittaan käsitys siitä, mitä hänen asiakkaansa haluavat. Syksyn trendeistä moni kiinnostaa Muotihuoneenkin kävijöitä - siksi Hannele toi taas monta vaatekappaletta tuoreinta muotia Kuusaalle.
- Tänä syksynä trendeissä näkyy paljon vastakkaisuuksia. Tyylejä sekoitetaan nyt huoletta, ruutua, raitaa - eri kuoseja sekaisin.Värejä yhdistellään rohkeasti keskenään. Esimerkiksi viininpunainen ja pinkki -yhdistelmä ei tulisi ensimmäisenä mieleen, mutta sitä näkee nyt. Ihanaa, että syksyllä nähdään myös kirkkaita värejä sekä pastelleja.  Kukkakuosit pehmentävät perinteistä tummanpuhuvaa talvipukeutumista. Harmaan ja sinisen sävyt ovat hallitsevasti esillä,  mutta syksy on poikkeuksellisen värikäs. Tummien sävyjen piristyksenä on keltaista, vihreää, oranssia, punaisen eri sävyjä, eläinkuoseja, Hannele Pylvänen hehkuttaa.

Eläinkuosia, kirkkaita tehostevärejä asusteisiin.
Tänäkin syksynä muoti ammentaa jo eletyistä vuosikymmenistä.
- Vaikutteita napataan 60-luvulta ja 70-luvulta, mm. pitsit ja brodeeraukset. Ponchoja ja viittoja on nyt paljon, graafiset kuviot, turkikset, erilaiset nahkat, tikatut kankaat, denim, neuleet ja neulokset, ruutukuosit, kauppias latelee listaa, joka saa jo miettimään, mikä tänä syksynä ei olisi muotia. Sekin lohduttaa, ettei kannata heittää pois kymmenvuotiaita hyväkuntoisia twinsetejä muka liian löysinä, koska nyt tiukka linja on kääntymässä laatikkomaisempaan suuntaan.

Ja miten mukavaa, että värejä pursuava oman vaatekaapin sisältö alkaa kuulostaa tänä syksynä ihan luvalliselta. Mutta puuttuukohan sieltä jokin perusjuttu kaiken sen "Vienon kammariin vai mökkikäyttöön?" -tungoksen keskeltä?
- Klassikot pitävät pintansa, esim.kotelomekko pitäisi löytyä joka naisen vaatekaapista. Tummansininen on melkein uhkaamassa mustan asemaa, mutta en usko että se syrjäyttää mustaa. Ja neule on täydellinen valinta syksyn työasuksi, syksyn ehdoton luottovaate, Hannele muistuttaa.

Toisenlaisessa liikkeessä iskisi tässä kohtaa pieni paniikki. Mutta tässä kaupassa olen tottunut siihen, ettei tarvitse nolostella. Voin painella ovesta sisään ja kertoa, mihin tarvitsisin vaatteen: "Voitko auttaa!" Ja Hannele voi. Teemme pienen kierroksen huoneessa, Hannele nostelee tangoilta esiin vaatteita, joita en ikinä olisi itse vilkaissutkaan ja kantaa pinon sovituskoppiin. Ja kas: ammattilainen onkin tiennyt, että voisin vetää päälleni muutakin kuin pitkähihaisen poolon ja farkut - niitäkin toki Muotihuoneesta löytyy. Saatan lähteä kotiin mukanani tunika, jossa on rypytystä ja rusetti ja lukea kotijoukkojen kasvoilta ilmeen "Ai äippä onkin nainen!"

Hannele Pylvänen hankkii vaatteita muualtakin kuin Pariisista, jossa hän käy ehkä kerran vuodessa, jos sitäkään. Hänhän voi tilata sikäläisiä tuotteita omien väyliensä kautta, ja niitä voi katsella netistä.
- Minulle tulee vaatteita agenttien välityksellä. Ostan niitä Tanskasta ja Hollannista, Ranskasta, Saksasta ja Italiasta - oikeastaan ympäri Eurooppaa.  Käyn kauppiaspäivillä, ostopäivillä, agenttien isoissa showroomeissa Helsingissä. Suomesta vaateteollisuus on hiipunut, ikävä kyllä. Linnonmaan lopettaminen nelisen vuotta sitten oli iso menetys. Mutta on minulla muutama suomalainenkin merkki tarjolla.

Hannele Pylvänen tietää hankkivansa ja myyvänsä laadukkaita vaatteita, jotka kestävät aikaa ja joista joku ottaa tarvittaessa vastuun. Jos Hannele saisi määrätä, hän haluaisi vaatteisiin edelleen merkinnän siitä, missä maassa ne on valmistettu. Nykyään merkintä ei ole pakollinen.
- Aika paljon valmistusmaista tiedänkin. Suomalaisfirmat teettävät Virossa, Puolassa, Turkissa, jotkut Aasiassakin. Ja tanskalaisneuleet tehdään Tanskassa. Minulle on tärkeää, että vaatteet tehdään myös eettisesti oikein.

Asiakas saa heittäytyä palveltavaksi

Muotihuoneen perällä, myyntitiskillä on kengät ja huivi. Tuttu asiakas on jättänyt ne liikkeeseen ja toivoo, että Hannele valitsee niihin sopivia vaatteita valmiiksi.
- Yksi asiakkaistani ei koskaan sovita vaatteita täällä. Kerään hänelle kassillisen kotiin vietäväksi. Hän soittaa, että olen kohta autollani Muotihuoneen edessä, ja minä juoksutan kassin hänelle ulos autolle. Kiireinen nainen saa sitten sovitella rauhassa kotona, Hannele kertoo toimivasta systeemistä.

Asiakkaat tulevat vuosien mittaan tutuiksi pienessä erikoisliikkeessä. Joskus Hannele sanoo ostavansa vaatteen liikkeeseensä mielessään aivan tietty asiakas. Mitään tyypillistä asiakasta Muotihuoneella ei ole, enemmistönä ovat keski-ikäiset naiset mutta nuoriakin käy.
- Facebook on tuonut paljon uusia asiakkaita - vaatteista saattaa kiinnostua vaikkapa oululaisnainen, joka on nähnyt tuotteita sivuiltani. Ja Kouvolan seudun mökkiläiset ovat löytäneet liikkeeni lomaillessaan seudulla, Hannele kertoo.

Vaatteissa kukat kukkivat nyt talvellakin.
Osa asiakkaista marssii sisään määrätietoisesti, kuin laput silmillä, etsimään jotain tiettyä tuotetta, jota ei ole muualta löytynyt. Osa tulee vain katselemaan, ja sekin käy hyvin. Ja osa on sitten meitä, jotka pyytävät: "Olisi häät, pue minut!"
- Minusta on kiva, kun asiakkaat luottavat. He menevät sovituskoppiin ja minä kannan sinne tavaraa, Hannele Pylvänen kertoo.

Isoissa itsepalveluliikkeissä täytyy olla valistunut ostaja, jos aikoo löytää itselleen valikoimasta vaikkapa sopivankokoiset housut. Pelkän tuumakoon tietäminen ei riitä, kun samaa kokoa on vielä erilaisia malleja eri vartalotyypeille, erimittaisin lahkein. Pienessä liikkeessä kauppias ja myyjä tietävät puolestamme.
- Silmä kehittyy arvioimaan, minkä kokoinen asiakas on. Meidän pienten, yksilöllisten vaateliikkeiden on yhä tärkeämpää tuntea omien asiakkaidemme toiveet ja auttaa heitä löytämään etsmänsä. Erikoisliikkeillä on tosiaan oma roolinsa tämän päivän kovassa kilpailussa suurempien kaupanketjujen rinnalla. Pienten erikoisliikkeiden valtteja on myös erityinen tuoteasiantuntemus, Hannele Pylvänen määrittelee.

Alalle ihan nuorena

Valio-Asu oli Hannelen ensimmäinen vaatealan työpaikka. Hän haki sinne vuonna 1977 kesätöihin varastotytöksi mutta pääsikin suoraan myymälään. Ja jäi sille tielleen 12 vuodeksi. Kauppaopiston Hannele kävi sitten myöhemmin.
Hannele Pylvänen tiesi jo nuoresta haluavansa yrittäjäksi.
- Sitten tulin Kuusaalle Korukelloon tekemään siskoni äitiysloman ja olin siinä 6 vuotta. Silloin tästä nykyisen liikkeeni paikalta lopetti vaateliike, ja minä vuokrasin tilan.

On eri asia olla yrittäjänä kuin toisella töissä.
- Kun yrittäjä lähtee töistä ja pistää oven kiinni perässään, asiat eivät jää työpaikalle vaan tulevat jopa uniin, Hannele naurahtaa.

Yrittäjyys on ollut Hannelen haaveena ihan nuoresta: joskus vielä haluan jotain omaa.
- Kari Kopran hyvässä opissa Kuusaan Korukellossa kipinä yrittäjyyteen varmaan kasvoi. Nautin siitä, että tämä on minun oma juttuni. Nautin todella siitä, että saan pukea asiakkaitani. Paras palkinto on se, kun joku huikkaa välillä ovelta, että oli niin ihana vaate ja hän on niin tyytyväinen.

Yrittäjän arjessa on myös huonot puolensa: yksin yrittävä on aina kiinni työssään. Hannele on tehnyt koko ajan 6-päiväistä työviikkoa eikä ole pitkiä lomia pidellyt.
- Totta kai välillä vähän pidennettyjä viikonloppuja ja joskus pieniä irtiottoja olen pitänyt. Joulun ja pääsiäisen aikaan pystyy olemaan usein monta päivää peräkkäin muualla kuin liikkeessä. Kyllä sitä jaksaa, kun rakastaa tätä työtä, Hannele hymyilee. Ja todennäköisesti hymyilee yhtä sydämellisesti ensi ystävänpäivänäkin liikkeensä tullessa täysi-ikäiseksi.

Vapaa-aikoinaan Hannele ehtii mielestään tarpeeksi tehdä muutakin. Hän lenkkeilee, käy jumpissa ja kuntosalilla.
- Saan voimaa liikunnasta. Lähden usein aamuisin ennen seitsemää lenkille tai talvisin hiihtämään, aamut ovat niin ihania tuoksuineen ja tunnelmineen. Kuusaalaisten naisyrittäjien kanssa meillä on varmaan kymmenen vuotta ollut vesijumpparyhmä, joka kokoontuu joka torstai. Tosi hyvä ryhmä, ihania, erilaisia ihmisiä. Se on sellainen terapiaryhmä, Hannele hymyilee.

Virta kulkee myös toisinpäin. Kun asiakkaat käyvät pienessä kaupassa asioimassa niinkin henkilökohtaisia juttuja kuin vaatteita, he kertovat usein omista asioistaan kauppiaalle.
- Tuntuu, että ihmisten on helpompi puhua vieraalle ihmiselle iloistaan ja suruistaan. Tosi moni kertoilee omia asioitaan. Ja monista asiakkaista on tullut vuosien mittaan ihan ystäviäkin, Hannele sanoo.

Tällä hetkellä kaikki yrittäjät elävät haastavaa aikaa. Onneksi kuitenkaan "ei päivää, ettei kauppaa". Muotihuoneessa käyvät naiset ovat niitä, jotka mielellään kiertävät katselemassa jotain muuta kuin suuria sarjoja. 
- Yksinyrittäjän arki on joskus aika yksinäistä. Yksin on tehtävä kaikki päätökset ja yksin vastattava kaikesta. Välillä tuntuu, että on niin yksin kaikkien asioiden kanssa, ja silloin tulee otettua puhelu kollegalle, sieltä saa vertaistukea. Minulla on muutamia yrittäjäkollegoja naapurikaupungeissa ja ympäri Suomea - olen tutustunut heihin kauppiastapaamisissa. Teemme heidän kanssaan matkoja esim. Kööpenhaminaan, Pariisiin, messuille, käymme haistelemassa tuulia. Ymmärrämme toisiamme ja soittelemme päivittäin.

Perhettä lähellä ja kaukana

Hannele Pylvänen mietti ensin, sopiiko hän kuusaalaisblogiin haastateltavaksi, koska on Kouvolan tyttöjä. Tai jos ihan tarkkoja ollaan, hän syntyi Kotkassa ja muutti Kouvolaan vuoden ikäisenä. Mutta jos on ensin 6 vuotta auttanut ihmisiä Kuusaalla korujen ja kellojen valinnassa ja sitten 18 vuotta myynyt täällä vaatteita, niin eiköhän siinä ole kuusaalaisilmiötä kerrakseen. Siitäkin huolimatta, että Hannele asuu miehensä kanssa Kouvolassa - ilmiselvästi onnellisena, koska liitto täytti kesällä 35 vuotta.

Pylvästen lapsista Heini Turunen asuu perheineen Sveitsissä. Ja hauska perhe se onkin: suomalaispariskunnalla on Sionissa, alppikylässä koti, jossa vilistää neljä lasta. Tytöt harrastavat taitoluistelua, pojat jääkiekkoa - ja ahkerasti, myös kilpaillen. Heinin kuulumisia näkee täältä:
http://alppitar.blogspot.fi/

Pojan, Jarnon, perhe asuu Kouvolassa, ja alkusyksystä syntynyt pikkuprinsessa helpottaa isovanhempien ikävää Sveitsin-lapsosten luo. Pylväset käyvät tietysti Sveitsissä ja Turuset Suomessa, joten tapaamisia tulee muutaman kerran vuodessa. Alppimaisemat ovat tulleet Hannelellekin tärkeiksi - niitä saa ihailla suoraan Turusten kodin ikkunasta.
- Niissä maisemissa sielu ja hermo lepää. Talossa on hälinää ja hulinaa, mutta sekin on ihanaa vastapainoa kaksin olemiselle. Mutta se maisemien avaruus, tila hengittää, kun näet kauas alas laaksoon sieltä korkealta - siellä silmä lepää.

Mutta nyt isoäiti/äiti Pylvänen ei voi jäädä haikailemaan Sveitsin maisemia, ensin on järjesteltävä muodin ja kauneuden iltaa lokakuun lopulle. Joulusesonki on jo hoidettu, ensi kesän tuotteetkin jo ostettu - yrittäjien on elettävä etuajassa ja samalla tässä hetkessä. Meille asiakkaille jää se helppo osa: voimme käydä katselemassa oman kylän boutiquessa, mitä ne pariisilaiset nyt ovat meille keksineet.

Kuusankoski on hyvä kauppapaikka, Hannele Pylvänen sanoo.


*********************
Muoti ja kauneus -ilta Kuusankoskitalossa 29.10.2014. Tilaisuus alkaa klo 18.30, mutta kannattaa tulla ajoissa, koska lämpiössä parikymmentä yrittäjää esittelee tuotteitaan ständeillä. Illan juontajana on Anne Kukkohovi, joka pitää korkkarikoulun ja kertoo, miten jaksaa ja näyttää hyvältä, vaikka olisi sisältä kulahtanut olo. Veli-Matti Karén esiintyy Nina Petelius-Lehdon kanssa. Ja tietenkin iltaan kuuluu muotinäytös. Sisäänpääsymaksu 20 euroa sisältää pienen iltapalan ja narikkamaksun. Pitääkö pukeutua jotenkin erityisesti?
- Normivaatetus, ei mitään pukukoodia yleisölle, Hannele nauraa.